Vielä on rankakasaa jäljellä ja koronaviruksen aiheuttama kotona oleminen kyllästyttää, joten perjantaina etätöiden jälkeen Katri ja Ari matkasivat mökille. Jo perjantaina päätimme halkoa puita kirveellä, koska se tekee hyvää kipeytyneille hartioille. Kummasti jumit lähtivät pois, kun vähän kävi hutkimassa. Tuulee kovasti ja pohjoisesta, mutta kunnon vaatetuksella pärjää.
  |
| Aivan upean näköistä puuta. Emme vaan tiedä, mitä se on. Olisiko raita? |
Lauantaina puiden katkominen jatkui ja hujauksessa saimme viimeisenkin häkin täyteen puita. Mutta vielä jäi katkottavaa, joten ei auttanut muu, kuin lähteä mönkkärillä hakemaan metsäpalstalta vielä yksi kuormalava alustaksi ja valuverkkoa häkin seiniksi. Rakensimme näistä vielä yhden häkin ja jatkoimme puiden pilkkomista. Iltapäivällä olimme saaneet jo neljännen häkin täyteen puita ja urakka on nyt valmis. Klapikone pakattiin auton peräkärryyn ja Ari kävi viemässä sen takaisin Hannulle. Kiitokset Hannulle klapikoneen lainasta!
 |
| Klapikoneessa on terä, jolla katkaistaan puu ja ruuvi, jonka avulla puu voidaan halkoa. |
 |
| Kantojen sahaamista matalammaksi |
Illalla saunan lämmitys tuotti ongelmaa; tuuli niin kovasti luoteesta/ pohjoisesta, että saunan piippu ei meinannut vetää, vaan tuprautti savut saunaan muutaman kerran. No, saunomaan kuitenkin päästiin. Saunoessamme katsoimme saunan lasioven läpi, kuinka sorsapariskunta uiskenteli saunan edustalla. Siinä oli pieni sula kohta, jossa sitten Katri kävi kaksi kertaa kastautumassa.
Jäätä on vielä meidän mökin kohdalla, mutta sekä pohjoisessa että etelässä on jo sulaa ja se sula laajenee joka päivä. Tuuli vielä edistää jään sulamista ja jään reunasta kuuluu 'helinää', kun jään palaset osuvat toisiinsa ja hankautuvat pienemmiksi.
 |
| Kyllä ne jäät pikkuhiljaa lähtee. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti